taifuuni vilijonkka phanfone & kauhea kuyakusho

Koska tästä blogista on tarkoitus olla jotain hyötyä tuleville vaihtareillekin, joudun tylsistyttämään teitä näillä virallisemmillakin asioilla.

Viime maanantaina meillä oli klo 13 asti luennot peruttu taifuunin takia. Tai oikeastaan taifuunivaroituksen, koska ei täällä Kiotossa joutunut mitään suurempaa taifuunia kokemaan. Sunnuntaina satoi jonkin verran, mutta maanantaina sää oli itse asiassa oikein mukava, mitä nyt hiukan tuulinen. (Jep, seuraavakin taifuuni, Vongfong, on Japania lähestymässä, katsotaan mitä sen kanssa tapahtuu.)
Koska luentoja ei maanantaina kuitenkaan ollut, päätimme saksalaisen kaverini Lauran kanssa hyödyntää vapaan aamupäivän ja lähteä rekisteröimään osoitteemme.

Japaniin saapumisen jälkeen 14 vuorokauden sisällä pitää käydä rekisteröimässä osoite paikallisessa "kunnantalossa" (区役所 kuyakusho). Sekä minä että Laura olemme molemmat opiskelleet japania sen verran, että ajattelimme selviävämme keskenään. Eikä se oikeasti lopulta niin kamalaa ollut kuin etukäteen kuvittelin - englanninkielistä ohjeistustakin oli jonkin verran tarjolla, mutta suurin osa asioinnista tuli kyllä hoidettua japaniksi. Eli jos kokee, ettei oma kielitaito missään nimessä riitä, niin suosittelen pyytämään tuutoria tai jotakuta natiivia mukaan.

Luulen, että itse selvisin ihan hyvin. Ainakin minulla on nyt osoite kortissani ja vakuutuskortti lompakossa. Ohjeistuksen mukaan meidän tosiaan on pakko hankkia paikallinen terveysvakuutus, mikä on toki ihan hyvä ainakin jos oma vakuutus ei kata kaikkia mahdollisia sairaskuluja (omani ei esim. kata mahdollisista ihosairauksista koituvia kuluja, koska olen ko. ongelmista kärsinyt Suomessakin eikä niitä siksi lasketa matkasairauksiksi...). Ikävä joutua tietysti maksamaan ylimääräisestä ja mahdollisesti turhasta vakuutuksesta, mutta onneksi se ei ole kamalan kallis - 1700 jeniä kuukaudessa. Mitään ei kuitenkaan tarvitse maksaa vielä kuyakusho-käynnillä, mutta mukana pitää olla residence card, ja ainakin minua pyydettiin näyttämään myös passi ja opiskelijakortti. Jonkinlaiseen eläkejärjestelmään ilmeisesti piti myös liittyä, mutta opiskelijana siitä ei kuitenkaan tarvitse mitään maksaa...

Kuyakushon jälkeen seuraava suurempi sopimuksentekoa vaativa ongelma on sitten kännykkä. Minulla ei vieläkään ole paikallista puhelinliittymää, mutta yritän luultavasti korjata asian tulevana viikonloppuna. Saa nähdä, tarvitsenko natiiviapua sitä varten, vai selviänkö omalla kielitaidollani. Ymmärrän japania ihan kohtuullisen hyvin, mutta aktiivinen sanavarastoni on melko suppea, minkä lisäksi kielioppikaan ei ole niin selkäytimessä, että osaisin lennosta muodostaa täydellisiä lauseita. Onpahan ainakin varaa kehittyä... Tästä huolimatta en aio ottaa keskustelukurssia tällä syyslukukaudella. Ehkäpä pääsen harjoittamaan kielitaitoa käytännössä. Onhan tässä kuitenkin lähes kokonainen vuosi aikaa.