No niin, olen minäkin nyt sitten kunnostautunut viimekerrastaonkinaikaa-bloggaajana! Joulukuun saldo näyttää olleen yksi (1) postaus. Maisematkin ovat ehtineet muuttua tästä...
Kiyomizu-dera ruska-aikaan, kansallisena vapaapäivänä, trauma jäi, en suosittele.
...tähän:
Tai siis ehtivät muuttua uudenvuodenpäivänä, koska oikeasti tuo lumi on kyllä sulanut jo aikaa sitten pois ja nyt taas tarvotaan koleassa vesisateessa. Koristelen tämän postauksen silti talvimaisemilla, koska onhan se nyt suomalaisesta hemmetin hienoa kerrankin elämässään nähdä lunta!
Vuoden vaihtumista vietin siis Suomi-porukalla, kun kavereita Sapporosta, Izumosta ja Soulista asti suuntasi tänne Kiotoon sitä kanssani juhlimaan. Suunnitelmat olivat luokkaa "varmaan mennään jonnekin syömään ja juomaan", mutta sehän oli tietysti helpommin sanottu kuin tehty, kun porukka koostui viiden hengen joukosta - yritäpä sellaisella porukalla päästä ex tempore esimerkiksi viinibaariin, ei muuten onnistu.
Kaikki matkaoppaat näyttävätkin väittävän, että uusi vuosi on oikein mahdollisimman huonoa aikaa matkustaa Japanissa. Sitä ensinnäkin vietetään täällä perinteisesti perheen kesken, minkä lisäksi monet nähtävyydet ja ravintolat ovat kiinni. Näistä kauhukuvista huolimatta yllättävän moni kauppa ja ravintola Kioton keskusta-alueella onneksi oli auki, ja tietenkin temppeleillä pääsee myös käymään. Joten vältyttiin lopulta myös tältä ravintolalta:
Lockup voi saatana
...vaikka hissi kovasti aina halusikin pysähtyä 6. kerroksessa. Päädyttiin tosin samaisen rakennuksen (sijaitsee ihan Sanjon sillan kupeessa Kawaramachin puolella) 8. kerrokseen, ellen sitten muista väärin, saattoi se olla 7. kerroskin. Kuten sanoin, en taida ikinä ryhtyä pitämään mitään varsinaista matkustelublogia, koska muistini ja kuvataltiointini on tätä luokkaa, heh. Ihan kelvollinen mesta oli kuitenkin! Kahden tunnin "syö ja juo niin paljon kuin haluat" -diilin aikana saatiin kumottua tuoppi jos toinenkin ja syötyä hitosti parsaa. Jatkoille olikin hyvä sitten suunnata hiukan tyyriimpään paikkaan, josta sai kuitenkin hyvää viiniä ja tonnin juustot. Kolmannesta jatkopaikasta en edes kerro, oli sen verran jäätävä.
Loma kokonaisuudessaan kesti huikeat 10 päivää. Täällä käydään iloisesti koulua myös jouluaattona ja joulupäivänä nimittäin. Itse tosin saatoin hiukan ottaa omaa lomaa tuossa joulupäivän paikkeilla. Pahemmin luentoja ei tosiaan kannata skippailla täällä, läsnäolosta ollaan melkoisen tarkkoja, mutta minä olenkin tunnollisesti istunut lähes jok'ikinen kerta kaikista tylsimmilläkin luennoilla, että voipi tässä loppuvaiheessa pikkuisen keventää.
Varsinainen kevätloma alkaakin jo vajaan kuukauden päästä - tähän tietoon viimeisin kokeeni on 3.2.! Kevätloma kestääkin yhteensä sellaiset kaksi kuukautta, mutta siitä huolimatta tuntuu, ettei aika tule mitenkään riittämään kaikkeen siihen, mitä haluaisin tehdä. Haluaisin mm. heittää kolme ulkomaanmatkaa, mutta taidan joutua karsimaan. Onhan minulla lomaa sitten tietenkin myös elokuussa (ja syyskuussa, jos niin pitkäksi aikaa jään), mutta siihen aikaan vuodesta taitaa eteläisemmissä paikoissa kiertely olla tuhoon tuomittu yritys...
Loppuesseitä vältelläkseni rustailen seuraavan postauksen jouluisesta Hiroshiman-matkastani, joka oli aivan kamala varsin mielenkiintoinen. Ihan näin ennakkovaroituksena jo nyt: älkää jumalauta ikinä menkö Hiroshimaan. Huh. No ei, kyllä siellä näkemisen arvoista settiä on, Miyajima erityisesti, mutta ihmiset, ne ihmiset... Siis jos haluat valkoihoisena päästä kokemaan, miltä aito rasismi tuntuu, niin sinne vuan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti