Oi, kuinka rakastankaan uudistuksia!
Viime aikoina kokonaista kolme järisyttävää uudistusta ovat hankaloittaneet elämääni ja aiheuttaneet katkeria kyyneliä tai ainakin perisuomalaisen perkeletulvan.
Kaksi ensimmäisenä esittelemääni eivät liity millään lailla vaihtohakemukseen ja kolmaskin kovin löyhästi, mutta ovat kovin ajankohtaisia ja jyrsivät mieltäni suunnattomasti, joten avautuminen alkakoon.
Ensimmäisenä, sillä onhan minun suomen kielen opiskelijana tästä mainittava, se... NO SE! Kyllä te tiedätte!
Alkaa tekemään!
Minä en ala tekemään yhtään mitään!
Tämä virhe (hyvä on, murre-ero) on kuulunut iki-inhokkeihini, jos nyt ei aina, niin ainakin kauan. Ja nyt ei pidä sitä korjaaman minun tahi pätevämmänkään kielipoliisin!
Niin se vaan kieli muuttuu.
Joka tapauksessa tahdon tässä vielä lainata Hesarin Heikki Aittokosken huutonaurua aiheuttanutta sutkautusta:
"-- Agricola -- heittää lisäx traumaperäsiä kolmoissalkkoveja."
Ja niin heitän minäkin, koska aina yhtä luotettava YLE Areena on minut pettänyt ja lanseerannut ~Sotshi Areenan~ olympialaisia varten. Että on sitten helppoa, hauskaa ja hienoa katsella suoria lähetyksiä uudistuneesta palvelusta, vai mitä!
Tämä uusi tuttavuus ei ainakaan allekirjoittaneella eikä konsultoidulla kaverilla aukene tietokoneen koko ruudulle, vaan ainoastaan selaimen koko ruudulle, miten sen nyt IT-asiantuntija hienosti sitten ilmaisisikin. Joka tapauksessa niin, että otsikkorivi ja välilehdet ja alapalkki ja kaikki muu ärsyttävä siis jää näkyviin. Raivostuttavaa!
Sen vielä kestäisin jotenkuten, mutta sitä en, miten paljon tuo suorastaan saatanallinen viritelmä kehtasi jumittaa katsoessani taitoluistelun joukkuekilpailun miesten lyhytohjelmaa: kesken suosikkiluistelijani (Yuzuru Hanyu, tulette kuulemaan hänestä vielä) hyppy-yhdistelmän kelautui lähetys yhtäkkiä edeltävän luistelijan (inhokkini, Buttrick Patrick Chanin) pisteidenantoon ja noin sekuntia ennen herra Hanyun pisteitä katkesi kokonaan. RAIVO!
Raivoni laantui hiukan, kun lopulta sain selville pistesaldon olevan niinkin huikea kuin 97.98 (eli oikeasti loistava!) ja kun televisiolähetystä selosti Anuliisa Uotilan rauhoittava ääni.
Ruma lippu, jonka ei pitänyt Finlandia Trophyssa 2012 näkyä jäälle asti kunnolla eikä varmaan näkynytkään. Näkyvyys saattoi parantua, kun kiikutin sen Yuzuru Hanyun syliin. Pinkki nimmari piristää!
Kolmas uudistusahdistuksen aiheeni on uusien monitoimilaitteiden saapuminen rakkaan yliopistomme tiloihin.
Keskiviikkoaamuna viime hetkeen aina luottavana (tai jostain syystä sen hyödyntämiseen aina ajautuvana) kipitin kopioimaan edellisenä iltana valmiiksi saamiani hakulomakkeita päärakennuksen ensimmäiseen kerrokseen, josta oli paperi loppu.
Sitten toiseen kerrokseen, josta en löytänyt konetta.
Sitten kolmanteen kerrokseen, josta oli paperi loppu.
Sitten neljänteen kerrokseen, josta oli paperi loppu.
Onnekseni suomen kielen opettaja X sattui kulkemaan ohi ja näytti minulle tumpelolle, mistä paperia saa lisää ja mihin sitä pitää laittaa, minkä jälkeen kopiokone ei tietenkään suostunut hyväksymään tunnistautumistani. Käytävän toisessa päädyssä sijaitseva masiina sentään minut tunnisti ja antoi kopioidakin.
Tämän aamujumpan jälkeen sain paperit liitteineen vihdoin käsistäni ja mielestäni pyörimästä!
Vaihtohakemusta varten vaadittavat kuvat kävin muuten hankkimassa Verkkokauppa.comin Jätkäsaaren myymälästä, jossa 8 kpl passikuvia maksoi euron. Yhden euron! Mistä lähtien mitään on saanut eurolla?!
Koska passikuvani onnistuivat (kuten niillä aina on tapana) äärimmäisen hyvin, niin veinpä niitä hakemukseni mukana kahden sijaan kuusi... Aiheutin niillä luultavasti kuusinkertaisen trauman vaihtokoordinaattorillemme, heh.
Tämän epäilemättä riemastuttavn kömmähdyksen lisäksi ei hakemuksessani ollut huomautettavaa kuin kahdesta muusta asiasta: pyydettiin arvioimaan kandiksi valmistumisen ajankohta (...) sekä listaamaan vielä JASSO-hakemusta varten kurssisuoritusteni arvosanat. Sekin hakemus lähtee nyt sitten kuitenkin paketin mukana eteenpäin, vaikka kuten sanoin, ei minulla ole arvosanoja juuri mistään, lähinnä hyväksyttyjä kursseja vain, joten en toiveikkaana odota saavani stipendiä.
Tätä menoa en myöskään kovin toiveikkaana odota valmistuvani kandiksi edes arvioimanani ajankohtana joulukuussa 2015, on nimittäin tuo kandityö edelleen auttamattoman levällään. Alanpa siis ahkeroimaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti