vihdoinkin virallista!

Kyllä sitä saikin odottaa, mutta nyt se viimein varmistui - Kioton yliopistolta lähetettiin sähköpostitse hyväksyntä vaihtopaikastani! Varsinaista hyväksymiskirjettä en tosin saanut, vaan muutamia tiedostoja (ahh, lisää lomakkeita) täytettäväksi, deadline tasan viikon päästä... Panikoinkin ensin, koska tuohon ei ole kuin viikko ja posti kulkee niin perkeleen hitaasti, mutta onneksi minua tarkkaavaisemmat huomasivat, että lomakkeet kuuluu palauttaa sähköpostitse!

Paketti sisälsi siis seuraavanlaisia ihanuuksia:

- asuntola-arvontalomake
- arvio japanin kielen osaamisesta
- yhteystietolomake
- infoa asuntoloista

Kioton yliopiston tarjoamista asuntolavaihtoehdoista osa on oikein jees, osa aivan sieltä ja syvältä. Kaiken lisäksi kämppä arvotaan, mutta silti tuohon lomakkeeseen pitää numeroida asunnot kiinnostavimmasta inhottavimpaan. Mitähän merkitystä sillä sitten mahtaa olla? Eipä auta kuin pitää peukkuja ja toivoa, että lotto suosisi tällä kertaa ja saisin haluamani asunnon! Kirjoittelen asunnoista lisää sitten kun niistä on joskus jotain kirjoitettavaa. Arvonnan tulokset saan ilmeisesti tietää elokuun aikana.

Kielitaidosta kyseltiin, että osaanko kirjoittaa ja lukea hiraganat ja/tai katakanat (osaan) ja minkä verran osaan lukea ja kirjoittaa kanjeja (en kerro teille, koska nolottaa), kuinka kauan olen opiskellut japania - pitää myös merkitä, että kuinka monta tuntia yhteensä (~400 yliopistossa jos oikein laskin), mitä tekstikirjaa olen käyttänyt (New Approach hyi satannn), olenko suorittanut JLPT-tasokokeita ja paljonko sain pisteitä (N2 / vielä nolompaa kuin kanjit)... En ymmärrä, miksi näinkin tarkasti kysellään, kun japanin kursseja varten joka tapauksessa pitää osallistua lähtötasotestiin, mutta siinäpähän syynäävät! Helppo lomake joka tapauksessa.

Yhteystietoja vartenkin pitää täytellä lomake, vaikka siihen tarvitsee vain merkitä, missä asustelee / oleilee ennen Kiotoon lähtemistä, jotta syyskuussa osataan lähettää seuraava paketti infoa sekä COE viisumia varten oikeaan osoitteeseen.

Moni jo utelee, että jännittääkö kovastikin, mutta en oikein osaa vastata. Aina välillä jollain lailla tajuan, että lähtö olisi vähän reilun kahden kuukauden kuluttua (toivottu saapumispäivä mielellään 29. tai 30.9.) ja silloin jännittää enemmän, mutta suurimman osan ajasta joko en ajattele asiaa tai sitten stressaan käytännön järjestelyjä ja aikatauluja. Kunhan tässä saan lentoliput ostettua, niin ehkä koko homma konkretisoituu edes vähän enemmän.

Stressiä, rahanmenoa, lomakkeita, byrokratiaa ja pakkaamista luvassa siis, mutta jospa sitä vähän jo uskaltaisi iloinenkin olla ja lisätä tuohon listaan myös juhlinnan, hehkuttamisen ja ehkä jopa jonkinmoisen onnellisuudenkin!

Ja sitten niitä lentolippuja katselemaan.

ratkaisun hetki lähestyy!

Kesäkuu hurahti ohi lähestulkoon koomassa. Tai pikemminkin takatalvihorroksessa, koska esimerkiksi meitsin synttäreitä edeltävänä aamuna Jyväskylässä satoi lunta.

Sitten kuumottavampiin uutisiin! Ensimmäinen yhteydenotto Kioton yliopistolta saapui toissapäivänä. Ei kuitenkaan vielä hyväksyntä, vaan viisumihakemuslomake, Certificate of Eligibility. Olenhan sanonut jo ainakin sata kertaa, että vihaan lomakkeita yli kaiken? Japani on siis mitä mainioin vaihtoehto minulle - saan varmasti anoa kirjallista lupaa suurin piirtein nenän kaivamistakin varten. Ja mitä pelleilyä tämäkin nyt on, että vaihtohakemusta käsitellään edelleen, mutta laitellaan tässä nyt vähän viisumiprosessia aluilleen... Lisäinfoa pitäisi kuitenkin saapua noin kahden viikon kuluttua, odotan kauhulla!

Vaihto-orientaatiokin oli jo, mutta koska oma tuutorini on edelleen Kiotossa, ei tilaisuus omalta osaltani kestänyt kovin pitkään. Sain jonkin verran yleistä infoa Aasiaan lähtemisestä ja vaihtoaikatodistuksen Kelaa varten. Ehkä tilaisuus oli hiukan kattavampi niille, jotka pääsivät tapaamaan tuutoreitaan (aiemmin vaihdossa olleita), mutta itse kiusaan omaani sähköpostitse ja Facebookissa.

Mitäpä muuta. Palasin Jyväskylästä Helsinkiin viikko sitten, jotta pääsin ottamaan Japanin aivokuumetta vastaan rokotesarjan toisen piikin, ensimmäisen otin siis toukokuussa. Köyhdyin yhteensä n. 2 x 127 EUR. Hyi helvetti. Näköjään en muuten toukokuunkaan aikana tänne kirjoittanut yhtään mitään, joten mainittakoon sitten, että pääsin kevään opinnot ihan kunnialla läpi, sain taekwondon keltaisen vyön ja hajotin saman tien kyynärpääni harjoituksissa (en vakavasti, parani itsekseen parissa viikossa), pelasin Ocarina of Timen loppuun ja sain sovittua itselleni loppukesäksi töitä.

Toinen syy palata takaisin olikin työsopimuksen kirjoittelu. Ahkeroin siis pesulassa elokuun ajan 38 tuntia viikossa, mutta muutoin olenkin tässä koko kesän saanut vain lomailla. Ilman tuloja tosin, koska sähläsin vähän Kelan kanssa. Minähän pääainetta vaihtaneena en ollut tajunnut ilmoittaa Kelaan mitään, koska papereissa luki aina kuitenkin vain humanistinen tiedekunta, ei mitään mainintaa pääaineesta. Aasian tutkimuksen opiskelijoilla on kuitenkin pidennetty enimmäistukikuukausiaika, koska opiskeluaikakin on sen verran pitkä. Sain siis pyöritellä taas lomakkeita oikein olan takaa, mutta onneksi tosiaan sain tarvittavat todistukset siitä, milloin olen pääainetta vaihtanut, joten loppu hyvin kaikki hyvin! Kuukaudet pitäisi riittää valmistumiseen asti, mutta kesätuet jäi nyt sitten hakematta. No, saanpahan siis lomailla.

Jäljellä olevat lomaviikot aion katsoa jalkapalloa (luulin että vihaan sitä, mutta se olikin aika viihdyttävää!), pelata Twilight Princessin loppuun (ok, enää Kanontorhvi a.k.a. Ganondorf jäljellä), lukea mangaa (hirveän hyödyllistä japanin harjoittelua, eikö?) ja Haruki Murakamin teoksen The Elephant Vanishes (koska luin vihdoin 1Q84:n loppuun!), pyörähtää Tallinnassa ja ehkä jopa nauttia vihdoin kesäsäistä.
Niin, ja täytellä niitä lomakkeita.

fillerin aika

Fillereitä ei voi välttää, ja joskus kankei nai hanashi (= turha paskanjauhanta) saattaa viedä vaikka koko tunnin. Tämän johdannon jälkeen siis seuraa settiä, jolla ei ole kovinkaan paljon tekemistä vaihdon tai opiskelun kanssa - nimittäin... elämän aakkoset.

Kyseessä on siis nössö ja teennäinen idea, jonka nyysin Lilyn blogeja vilkuillessani. Tarkoitus on listata aakkosittain juttuja, jotka kokee listaamisen arvoiseksi. Tunnustan, että tällaiset (samoin kuin kaikki gallupit joita IRC-galleriassa aikanaan kiersi) ovat suuri heikkouteni, mutta kukapa ei aina silloin tällöin haluaisi jauhaa itsestään, joten antaa mennä. Luen muuten myös muidenkin tekemiä tällaisia, vink vink bloggaajat.

Psst, tässä postauksessa on jopa muutama kuva!

***

A - AAMUKAHVI: Ei aamu lähde käyntiin ilman kahvia! Olen kaikkea muuta kuin aamuihminen, aikaiset herätykset ovat hirvittäviä. Kiireettömistä aamuista toisaalta pidän, ja niihin erityisesti kuuluu aamukahvi. Kuuluu se tosin kiireisiinkin, skippaan mieluummin aamupalan kuin kahvin. Paha tapa. Mutta juu, yleensä olen aikaisin hereillä vain, jos olen valvonut siihen asti. Poikkeuksia on hyvin harvoin, ks. esim. Y.

B - BLOGIT: Omia blogeja on ollut muutama, kaikkiin olen lopulta kyllästynyt, koska ei tämä meitsin elämä mitään erityisen jännittävää yleensä ole ja kuviakin on perkeleen vaivalloista ottaa, eikä varsinkaan tätä pärstää kovin usein viitsi kuvata. Lueskelen aika paljon blogeja kuitenkin, ja tätä vaihtoblogia sentään olisi tarkoitus aktiivisesti päivittääkin.

C - COSPLAY: Muutaman kerran olen kokeillut ja kovasti olen tykännyt, vaikka ennen conia kiroankin kyseisen lajin aina alimpaan helvettiin. Olen oppinut hiukan ompelemaan, tiedän ettei fleece-takin kaavalla kannata tehdä mitään ja keksin mitä mielenkiintoisimpia käyttötapoja suihkunletkuille (ei mitään härskiä tässä!). Kehittävä harrastus siis, mutta määrittelemättömän pitkällä tauolla nyt säästämisen takia. Tässä näitä wanhoja kuitenkin:

Oikeasti olen animepoika!

D - D-VITAMIINI: Kuuluu aamukaffin ohella aamurutiineihin.

E - EHOSTAMINEN: Tänään muistin taas, että meikki tosiaan tekee ihmeitä ja saa jopa tämän naaman näyttämään ihan kivalta. Haistakaa paska kaikki luonnonkauniit.

F - FLAMENCO: Harrastin tätä kolme ja puoli vuotta joskus. Olisi kyllä hauska kokeilla joskus taas... Hame on tallessa edelleen ja viuhkat, mutta kenkien sijainti on mysteeri.

G - GYARU: Joo, minäkin joskus jaksoin. Tyyli näyttää edelleenkin mielestäni kivalta (jokin hillitympi onee gyaru ehkä lähinnä), mutta olen itse ihan hitosti liian laiska tällaista toteuttamaan. Muutama vuosi sitten kuitenkin aina silloin tällöin kiharsin feikkitukkaa ja liimasin ripset suunnilleen oikeaan kohtaan ja pyörähdin muutamissa miiteissä. Tapasin nykyisen kämppikseni näiden miittien kautta, joten ei mitään aivan täyttä ajanhukkaa!

...hahaha. Etsi hattu.

H - HC: Mitäpäs elämä olisi ilman ripausta hc:tä. Hc-etuliitteen voi laittaa mihin tahansa, ei sen välttämättä tarvitse olla juuri sitä, mitä ensimmäisenä tästä ajattelit. Hc-datailu, hc-syöminen, hc-valittaminen, hc-viininjuonti...

I - INTERNET: Nettiriippuvuuteni on ollut vakavaa laatua jo reilut 10 vuotta. Jaksan roikkua ruudun ääressä hävyttömän pitkään.

J - JAPANI: Tarvitseekohan tätä edes perustella. Japani on ihan jees ja pyörii elämässäni koko ajan. Tässä vaiheessa elämää se tosin kyllästyttää lähes kaikissa muodoissa, mutta jospa tuo vaihtovuosi muuttaisi fiiliksiäni kyseistä maata ja kieltä ja kaikkea kohtaan jälleen.

Oleellisin kuva Japanista. Ashikaga.

K - KISSAT: Erityisesti oma kissani Mutu ♥

L - LIIKUNTA: Suosikkilajejani ovat tällä hetkellä tanssi, jooga ja taekwondo (tosin haluaisin kokeilla jotain muutakin, vaikka karatea). Liikunnasta tulee hyvä olo ja hyvä mieli, joskus tosin myös vammoja ja vitutusta. Mitään fitness-pelleilyä en kyllä jaksaisi.

M - MUUMIT: Rakastan Muumeja! Osaan ulkoa Muumilaakson tarinoita -sarjan enkä siltikään kyllästy niihin jaksoihin ikinä. Jos en minkään muun niin ehkä Muumien kautta löydän jonkin yhteyden japanilaisiin sitten.

N - NIGHTWISH: Viime kuuntelukerrasta onkin aikaa, mutta tämän bändin keikoillakin olen juossut ahkerasti - tarkalleen ottaen 10 kertaa. Teinivuosieni ehdoton suosikkibändi. Ja ennen kuin kukaan kysyy (koska kaikkia kiinnostaa), niin oma suosikkini laulajista on ollut Anette. Alan ehkä pikkuhiljaa lämmetä Floorillekin, mutta tuo jatkuva laulajattaren vaihtaminen on kyllä syönyt uskoani bändiä kohtaan. Saa nähdä, millaista settiä seuraavaksi julkaisevat.

O - ONSEN: "Tämä on vettä." Mmm, kuumiin lähteisiin kelpaisi päästä lillumaan.

P - PARIISI: Käväisin 2010 syksyllä erään ystäväiseni kanssa katsomassa VAMPSin keikkaa Pariisissa, ja oli ihan mahtava reissu. Harva varmaan VAMPSia tietää, mutta laulajana siinäkin on HYDE, joka saattaa olla jo tutumpi nimi (L'Arc~en~Ciel).

Tylsiä turistikuvia nähtävyyksistä. Japani-kuva oli paljon hienompi, eix?!

Q - ...: okei en keksi tästä mitään.

R - ROAD TRIP: Erityisesti road trip 2009 kun täytin 18v. Lähdettiin kaveriporukalla Vaasan suuntaan ajelemaan, päädytiin camping-alueelle telttailemaan ja vietettiin varsin vallaton juhannus. Ai että, tätä reissua en unohda ikinä. Osan jutuista voisi tietysti. Myös Lapin-reissu lasketaan osittain road tripiksi.

S - SUKLAA: En eläisi ilman. Sushi oli hyvä vaihtoehto tähän myös, koska ei kai sitäkään ilman voisi elää?

T - TAEKWONDO: Olen vasta aloittanut enkä edes tiedä, kuinka pitkään aion jatkaa, mutta ainakin tämä laji sai minut taas innostumaan rankemmastakin liikunnasta.

U - UNI: Muistan uniani myös melko usein. Aina en haluaisi.

V - VAPAAEHTOISTYÖ: Vaihto-opiskelun lisäksi vapaaehtoistyö ulkomailla kiinnostaisi. Ei kuitenkaan Japanissa, vaan jossain ihan muualla tekemässä jotain ihan uutta, kuten Mongoliassa istuttamassa puita, Nepalissa hoitamassa lapsia, Intiassa opettamassa englantia... kukapa tietää. Oikeasti eniten kiinnostaisi tällä hetkellä Etelä-Korea, mutta viime aikoina olen kovasti haaveillut pääsemisestä jonnekin kauas suoritusyhteiskunnasta. Japaniin silti ensin, heh heh.

W - W-INDS.: Japsibändi, jota olen kuunnellut kauan ja josta tykkään edelleen. w-inds. osaa uudistaa musiikkiaan eikä jumita samassa tyylissä vuodesta toiseen. Niin, ja Tachibana Keita osaa oikeasti laulaa. Ja niillä on muitakin biisejä kuin Super Lover, eräälle risulle vaan tiedox ;D

X - XD: Käytän äksdee-hymiötä aika usein. Ja kirjoitan sen kokonaan caps lock päällä. XD näyttää paljon kivemmalta kuin xD !

Y - YUZURU HANYU: Mielettömän lahjakas poika, jonka ansiosta innostuin seuraamaan taitoluistelua. Pari vuotta olen nyt seuraillut ja pari kertaa livenäkin nähnyt, koska Yuzuru on kahdesti osallistunut Finlandia Trophyyn. Kannattaa pitää silmällä ensi syksyn kisoja myös, ne järjestetään lokakuun alussa! Eli minäpä olen silloin luultavasti Kiotossa, mutta tarkoitus olisi käydä Japanissa katsomassa joitain kisoja ja/tai näytöksiä. Tämä beibi muuten voitti tässä 2013-2014 kaudella grand prix -finaalin, olympialaiset ja MM-kisat. Ei mikään ihan turha jäbä.

2013 + 2012 Finlandia Trophy. Ensimmäinen on aamuharjoituksista - kovin moni muu asia ei saa minua heräämään viideltä. © karamellison.tumblr.com

Z - ZELDA: The Legend of Zelda -pelisarja. Erityisesti Ocarina Of Time! Paras peli ikinä. No, muita en olekaan vielä itse yrittänyt, tuotakin aloin pelata vasta joululomalla. Pikkunakista asti olen katsellut muiden tätä pelaavan, ja vihdoin uskaltauduin koukuttumaan pelaamiseen itsekin. Tässä pelissä on hyvä tarina, ja Link on söpö. Kohta taas pääsee pelaamaan!

Ocarina Of Time - Link : pikkusiskoni hieno cosplay

Ä - ÄITI: Voiko tämän kirjaimen kohdalle muka jotain muuta valita? Mikä muu ä-alkuinen sana muka ansaitsisi tämän paikan? Äiti on paras.

Ö - ÖINEN INSPIRAATIO: Olipa vallan runollisesti ilmaistu. Mutta parhaat ideat ja keskustelut ja kirjoitukset ja taideteokset ja KAIKKI syntyvät aina yöllä! Olen ihan toivoton yöeläin.

***

Tällaista tällä kertaa! Näitä oli hauska miettiä, ja ajattelin omaksi ilokseni ja toisten kiusaksi täytellä tällaisen jossain vaiheessa Japani-elämääkin, enemmän teeman mukaan sitten silloin.

minä itse!

Ohi on!
Nimittäin meikäläisen kandinvääntöprosessi.
Vähäisiä yksityiskohtia lukuun ottamatta: esitelmöinti, opponointi ja korjaus siintää vielä edessäpäin, mutta suurin urakka on ohi. Tällä hetkellä fiilis on jotakuinkin sellainen, että vihaan lingvistiikkaa yli kaiken enkä enää ikinä halua kuulla sanaa jibun. Näin löyhästi ilmaistuna tutkiskelin siis vähän ensimmäisen persoonan pronominien ja tuon jibunin (nimitettäköön refleksiivipronominiksi, suomeksi siis "itse", jos joku vielä otsikon merkitystäkin miettii) käyttöä. Voi sitä raukkaa, joka professorin lisäksi joutuu kyseisen tekeleen lukemaan... Vaikkakin olen oikeastaan tyytyväisempi lopputulokseen kuin ehkä sietäisi olla, täytyy myöntää, että aiheen hankaluus koetteli hermojani ja ilmeisen vähäisiä tahi laiskoja aivosolujani enemmän kuin olisi ollut suotavaa. Ja kuten olen sanonut, olen ikuinen viime tipan hyödyntäjä – kandinkin kokosin lopullisesti kasaan viimeisenä aamuna.

Mutta nyt on siis vihdoin aikaa panostaa muihinkin kursseihin, vai mitä!

Niinhän sitä luulisi. Tässä vaiheessa kevättä alkaa kuitenkin taas painaa mieltä ja keventää kukkaroa sellainen ikävä asia kuin raha. Kesätyöhaku käy kuumimmillaan, ensimmäisestä haastattelusta olen jo ehjänä selvinnyt, mutta lisää hakemuksia on läheteltävä, sillä mitään varmuutta mistään ei tällä hetkellä vielä ole. Teen myös tiukkoja laskelmia siitä, millainen työ olisi kannattavaa ottaa vastaan, kun vaakakupin toisella puolella painaa mahdollisuus myös nykyisestä kämpästä luopumisesta ja muutosta kesäksi wanhaan kotikaupunkiini Jyväskylään. Houkutteleva vaihtoehto sekin, ehtisin nähdä kavereitani ja sukulaisiani ja perhettä sellaisella mittakaavalla, että tuskin ehtisi turhan kova ikävä vuoden aikana yllättää! Niin varmaan joo.

Jollakin keinolla sitä rahaa olisi kiva kuitenkin saada säästöön. Ei ihan hirveästi lohduta, että tällaiselle näkövammaiselle yksilölle tuli tässä myös tarve hankkia vihdoin uudet rillit. Enkä tietenkään koskaan löydä niistä huipputarjouksista mieleisiä, vaan päädyinpä tälläkin kertaa maksamaan, no, aika sievoisen summan siihen nähden, että tuloni ovat tällä hetkellä yhdistelmä Kelaa ja vanhempia eikä niistä kesätöistäkään vielä ole mitään takeita. Myös sellaisia tärkeitä asioita olisi hankintalistalla kuin tukanleikkuu, hieronta, uusi reppu, se matkalaukku... Tammikuussa hankittu tietokonekin on vielä suurimmaksi osaksi maksamatta, kiitos luottokortin. Mutta oikeasti, kiitos pienen vuokran, puolen vuoden säästämisen (kun vielä olin töissä) ja vanhempien avustuksen, niin kyllä tästä jotenkin selvitään!

Jos joku entisistä tai tulevista vaihtareista sattuu tätä lueskelemaan, niin olisi kiva kuulla, miten itse toimitte the viimeisen kesän suhteen Suomessa! Ja jos ette ole niin lahjakkaita ja onnekkaita, että onnistuitte stipendin saamaan, niin päädyittekö opintolainaan?
Minua tuo lainan ottaminen vähän kauhistuttaa (vaikka olenkin koko ajan ajatellut ottavani sen sitten vaihdon ajaksi), mutta toisaalta kerranhan sitä vaan eletään.
Huoh.
Tyhmä raha.
Rupeen kommunistix.

(Pssst! Korjasin muuten rokotteista hiukan tietoja tuonne aiempaan postaukseeni: hepatiittirokotteen kolmea annosta vartenhan tarvitaan siis yhteensä vähintään 6kk eli tuo puoli vuotta lasketaan ensimmäisen ja viimeisen väliltä, ei suinkaan toisen ja viimeisen, kuten luulin! Toivottavasti tämä tieto nyt on oikein, kysykää YTHS:ltä lisää, siellä on kivoja terkkareita!)