maailman kiireisin viikko

Näitä maailman kiireisimpiä viikkoja varmaan kertyy aika monta tähän vuoteen.
Perjantai-illan kunniaksi on kuitenkin aika tarinoida hiukan japanin kursseista - koska mitäpä muutakaan tekisin Kiotossa viikonloppuna kuin datailisin omassa huoneessani? Syy tähän törkeään rikokseen on se, että tämä kulunut viikko on ollut aivan luvattoman raskas, sillä koko viikko on pitänyt yrittää vääntää kurssivalinnat kuntoon, juosta orientaatioissa ja hoitaa virallisia asioita. Ei ole ollut varsinaisesti aikaa rentoutua, ja kaiken lisäksi sain vajaa viikko sitten kirjaimellisesti haudanvakavia uutisia koti-Suomesta. Yksityiskohtiin sen enempää pureutumatta sanon vain, että vaikken asiaa päässäni jatkuvasti pyörittelekään, taitaa se jonkin verran alitajunnassa vaikuttaa. En ole huippusosiaalinen ihminen muutenkaan, mutta nyt pitäisi tsempata oikein urakalla, jaksaa olla sosiaalinen ja hoitaa samalla velvollisuutensa. Tavallaan onkin oikein hyvä, ettei tekemistä todellakin riittää, mutta kuluttavaa tämä kieltämättä on.

Asiaan! Japanin kursseja varten piti siis tehdä lähtötasotesti, joka oli ikään kuin JLPT:n N4 - N1 -tasot yhdistettynä ja höystettynä lyhyellä kanjien luku- ja kirjoitusosiolla sekä muutaman lauseen kirjoittelulla. Aikaa oli 70 minuuttia ja mielestäni koe oli hirveä. Sainkin tulokseksi Intermediate II -tason, jolle alun perin ajattelin haluavanikin, mutta käytyäni III-kursseilla ajattelin niiden olevan ehkä ihan sopivia, joten seuraavaksi vuorossa oli opettajien kanssa neuvottelu...

Ilmeisesti pisteeni eivät kuitenkaan olleet jääneet kovin kauaksi Intermediate III -tasosta, koska pääsin ilman kummempia neuvotteluja rekisteröitymään III-tason kursseille. En nimittäin varmasti vakuuttanut kolmea vastassa ollutta opettajaa mennessäni juttelemaan aiheesta, en voi väittää loistaneeni kielitaidollani... Lisäksi en ollut ollenkaan varautunut valitsemaan kursseja tuossa vaiheessa, joten päädyin lopulta pudottamaan keskustelukurssin listaltani. Otan siis "vain" 5 japanin kielen kurssia syyslukukaudella - maksimi on 6 + 1 kanjikurssi. Aika moni KUINEP-opiskelija täällä ottaa vain 1-3 japanin kurssia, koska ne eivät siis KUINEP-ohjelman puolesta ole pakollisia ollenkaan, mutta oma yliopisto saattaa toki edellyttää niitäkin.

asuntolan käytävältä. tykkään miten valoisaa täällä on! japanin oppitunnit pidetään tosiaan samassa rakennuksessa, mutta sisäkautta en sentään pääse.

Tässäpä lista japanin kielen kursseistani sekä hiukan ensivaikutelmaa niistä:

文法　= kielioppi : Vaikutti ensimmäisen luennon perusteella ihan sopivalta. Aikamoista bunkei hyougen -settiähän tämä lähinnä on, sillä peruskielioppi pitäisi tietenkin olla hallussa jo. Onneksi en ole ainut, joka välillä hiukan takeltelee yksinkertaisempienkin juttujen kanssa, mutta eiköhän tämä tästä.

メディア聴解 = mediakuuntelu : Ainakin parempi kuin pelkkä choukai, vaikuttaa myös ihan hyödylliseltä. Ensimmäisen tunnin perusteella ei vaikuttanut ihan liian haastavalta, mutta varmasti vaikeutuu pikkuhiljaa. Kuuntelutehtävät eivät varsinaisesti ole vahvuuteni, mutta olettaisin selviäväni tästä kurssista.

論述読解 = akateeminen luetunymmärtäminen : Haastava. En ole vielä ostanut / kopioinut oppikirjaa, joten en pahemmin ehtinyt valmistautua oppituntia varten ja tunsin olevani ihan pihalla kaikesta. Mutta lohduttaa kuitenkin se, että eivät kaikki muutkaan olleet kurssilla ihan huippuhyviä. Niin ja kokeeseen saa ottaa sanakirjan mukaan, joten kyllä kai tästä selviää!

読解・文法 = luetunymmärtäminen + kielioppi : Työläs ja haastava. Challenging on ollut viime viikkojen muotisana vaihtarien kesken. Tänään kuitenkin oppitunti tuntui ihan sopivalta, sillä olin valmistautunut eilen illalla melko huolellisesti. Tällä kurssilla ei käytetä oppikirjaa, vaan opettaja jakoi ensimmäisellä luennolla monistenivaskan - myös sanaston, joka oli todellinen pelastus. Kurssilla on myös viikoittainen sanakoe, jossa pitää kirjoitella kanjien lukutapoja ja täydentää oikea sana (+muoto) lauseisiin.

作文 = esseekirjoitus : ...sakubun... Miksi, oi miksi, missä ihmeen mielenhäiriössä valitsin sakubun-kurssin?! Kuka muka ei vihaa sakubuneja? Voi apua. Tämä tulee luultavasti olemaan rankin kurssi, mutta toisaalta vaikuttaa myös ärsyttävän hyödylliseltä. Sakubuneja kirjoitetaan yhteensä 6, joista tosin ensimmäinen tarvitsi olla vain muutaman virkkeen mittainen. Loput 5 sitten oikeasti arvioidaan, ja niiden tulee olla n. 1000 merkkiä pitkiä. Tarkoitus on ilmeisesti myös lukea toisten kirjoittamia sakubuneja ja yrittää korjata niitä. Kuumottavaa, mutta kuten sanoin, hyödyllistä.

aaaarghhhhhh kurssivalintojen suunnittelu oli täyttä tuskaaaaaaaa...

Työmäärä tulee minulle olemaan aika suuri, koska en oikeasti koe olevani erityisen hyvä japanissa. Tasokoekin oli pitkälti monivalintaa. Mutta joskus täytyy haastaa itsensä! Toivon vain, etten stressaa liikaa ja hajoa kotitehtävien, esseiden ja kokeitten alle, koska kursseja ei saa enää keskeyttää. Hiukan kuitenkin lohduttaa se, etteivät kaikki muutkaan III-tason opiskelijat vaikuta olevan ihan huipputason japanin osaajia, vaikka muutamat toki puhuvat lähes täydellisesti ja monet aasialaiset tietenkin osaavat kanjeja meikäläistä 1000 kertaa paremmin...

Näiden lisäksi minun pitää opiskella yhteensä vähintään 6 KUINEP / Liberal Arts -kurssia per lukukausi. Kaikilla kursseilla en ole vielä käynyt, mutta ensi viikon loppuun mennessä nekin pitää lyödä lukkoon (vaikka rekisteröityä piti viimeistään tänään). Niistä ja stressinäppylöitä aiheuttaneesta kurssivalintaprosessista siis tarinaa myöhemmin.

Jotta ei aivan pääsisi unohtumaan, että kuitenkin majailen Kiotossa enkä pelkästään yliopiston luentosaleissa ja koska temppeleitä on täällä noin kahdeksansataamiljoonaa, postaan tähän loppuun vielä muutaman kuvan nurkan takana sijaitsevalta Yoshida jinjalta, jossa kävimme muutaman dormikaverin kanssa viime viikon lauantaina:

suunnilleen ainut ötökkä, josta pidän!

näkymää Daimonji-vuorelle. kuvien laatu voisi joo olla parempi... ehkäpä ostan kunnon kameran jonain päivänä.

kisu!

kieltotaulu!!! rakennus on kulttuurikohde, jonka alueella ei saa leikkiä...

Jep, tuonne varmaan suuntaan sitten rauhoittumaan, kun stressiä alkaa kerääntyä liikaa... Kyseinen temppeli sijaitsee siis ihan oikeasti aivan yliopiston pääkampuksen nurkalla.

Nyt kuitenkin avoimen ikkunani takaa sisälle tunkeutuu jokin herkullinen ruoantuoksu, joten pitää varmaan itsekin ruveta valmistamaan jonkinmoista iltapalaa. Syöminen on osoittautunut hiukan hankalaksi täällä - ruokarajoitteita minulla ei kuolettavan kiiviallergian ja hiukan suuta kutittavan banaanin lisäksi ole, mutta helpoiten saatavilla oleva suolassa ja rasvassa uitettu ruoka ei varsinaisesti ole sellaista kamaa, jota haluaisin joka päivä syödä. Olen ehkä jokseenkin huolissani siitä, että tulen lihomaan tämän vuoden aikana ne kuuluisat 10 kiloa, joten pitänee yrittää äkkiä löytää jokin mukava liikuntamuoto, jotta uskallan paremmalla omallatunnolla syödä paikallisia herkkuja!

hyvää kieltämättä oli, mutta miten mä aina onnistun tilaamaan ihan valtavia määriä?! hintaa koko hoidolla oli muistaakseni noin 4 euron verran...